Päiväys: 28.1.2021 Kirjoittaja: Marja Äijö, TtT gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Työelämän nopea muuttuminen on koettu konkreettisesti nyt koronaepidemian aikana. Se on muuttanut ja muuttaa edelleen työelämän ja opiskelun käytänteitä ja vaikuttaa tulevaisuuden koulutuksen kehittämiseen. Koulutusta kehitettäessä tulee huomioida tulevaisuuden ennakointi ja megatrendit (Dufva M 2020). Muuttuvan koulutuksen tulee heijastaa työelämässä vaadittavia osaamisen tarpeiden muutoksia. Näitä ovat esimerkiksi taito oppia ja selvittää asioita käyttäen tiedonhankintataitoja ja lähdekriittisyyttä, kyky ratkaista ongelmia sekä ymmärtää asioiden vaikutuksia ja merkityksiä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerisessä osaamisessa edellytetään entistä enemmän asiakaslähtöistä työskentelytaitoa, palvelujärjestelmäosaamista ja digitalisaation osaamista (Laanterä & Saunders 2020). Työntekijä tarvitsee näitä taitoja työelämässä pysyäkseen.
Tulevaisuuden koulutusta kuvataan dynaamisena, digitaalisena, yksilöitynä ja helposti saavutettavana. Dynaaminen viittaa koulutuksen kehittymiseen, muuttuvuuteen ja elävyyteen, jossa niin koulutussisällöt kuin pedagogiset ratkaisut kehittyvät jatkuvasti. Digitaalisuus taas viittaa koulutuksen kontekstissa tieto- ja viestintätekniikkaan ja siihen, miten näitä ratkaisuja käytetään koulutuksessa parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan opiskelijan oppimista. Yksilöllinen, personoitu, koulutus taas haastaa kouluttajia rakentamaan koulutuskokonaisuuksia, joista voidaan yksilöllisesti valita opiskelusisältöjä tai opiskelutapoja. Koulutuksen saavutettavuuteen yhdistyvät kaikki edelliset koulutusta kuvaavat tekijät. Helposti saavutettava koulutus on digitaalisesti rakennettu, jolloin opiskelu mahdollistuu kenelle vain, missä vain ja milloin vain. Näin toteutuen koulutus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen.
Kun työtä muutetaan ja muotoillaan, tulee samaa tehdä myös koulutukselle. Esimerkiksi nyt koronaepidemian aikana etäkuntoutus on otettu kuntoutusmenetelmänä vauhdilla käyttöön. Kuntoutusalan ammattilaiset ovat nopeasti joutuneet päättämään mitä ja millaista etäkuntoutusta kenellekin asiakkaalle toteutetaan huomioiden digitaalinen osaaminen ja valmiudet. Muutostilanteessa ei välttämättä ole ollut tarjolla riittävästi koulutusta tai näyttöön perustuvaa tietoa menetelmästä, johon ja jota toiminnalta kuitenkin edellytetään (STM 2020). Lisäksi tiedon löytämistä ja käyttämistä kuntoutustyön arjessa haastaa Suomessa soveltavan kuntoutuksen tutkimuksen laaja-alaisuus niin tieteenaloissa, tutkimuksen kohdistumisessa kuin menetelmissä (Paltamaa ym. 2020). Koulutus on yksi mahdollisuus vastata tähän haasteeseen.
Kuntoutus uudistuu
Suomessa tehdään parhaillaan valtakunnallisesti kuntoutusjärjestelmän uudistamistyötä. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus (STM 2017) ja kuntoutuksen uudistamisen toimenpidesuunnitelma (STM 2020) ohjaavat myös kuntoutuksen koulutusta uudistumaan. Yksi keskeinen toiminnan pohja on yhteistyö eri koulutusorganisaatioiden välillä sekä monialainen ja -ammatillinen kuntoutus. Ihmisten työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi tarvitaan uutta laaja-alaista osaamista kuntoutuksen oikea-aikaiseen toteuttamiseen yhdessä asiakkaan kanssa. KUNTOS-hankkeessa hanketoimijat, Vetrea Terveys Oy, Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto ja Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos kehittävät yhdessä uusia koulutuskokonaisuuksia kuntoutukseen. Kehittämistyön pohjaksi on haastateltu kuntoutuksen avaintoimijoita Pohjois-Savon alueelta. Haastatteluaineiston analyysin perusteella muodostuu kokonaisnäkemys alueen hyvistä kuntoutuskäytänteistä ja kehittämiskohteista. Nämä tulokset luovat pohjaa koulutussisällöille. Tämän lisäksi työpajatyöskentelyä käyttäen kehitetään yhdessä kuntoutusalan toimijoiden kanssa koulutussisältöjä. Esimerkiksi kuntouttava työote on yhtenä koulutuksen sisällöllisenä kehittämiskohteena. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020-2022 edellyttää sen huomioimista ja sisällyttämistä korkeakoulujen opetukseen (STM 2020).
Lähteet:
Dufva M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Sitra: Vantaa. Saatavilla internetistä: https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
Paltamaa J, Janhunen E, Matikainen E, Tammelin M, Harra T & Rantakokko M. 2020. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 290. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/352236/JAMKJULKAISUJA2902020_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y
STM 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?sequence=2&isAllowed=y
STM 2020. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 39. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162622/STM_2020_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Laanterä S & Saunders H. (toim.) 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. Teoksessa: Xamk Kehittää 114, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y