Päiväys: 23.4.2021
Kirjoittaja: Paula Rissanen, lehtori, Savon ammattiopisto
Kevät keikkuen tulevi. Valonmäärä on lisääntynyt ja lumet ovat sulaneet vauhdilla. Keväiset puutarhatyöt kutsuvat. Koronarajoitteita on kevennetty ja terassit avautuivat. Vielä sekin päivä tulee, että me hankkeessa työskentelevät ja työpajoihin osallistuvat alan ammattilaiset voimme kokoontua myös livenä. Hanketyötä olemme tehneet kahdeksan kuukautta ja se etenee suunnitelmien mukaan.
Vuoden ajan olemme työssämme opetelleet ja käyttäneet erilaisia ICT-ympäristöjä. Esimerkiksi Teamsissa ja Zoomissa voidaan työskennellä pienryhmissä, sähköisissä työhuoneissa. Siellä keskusteluun osallistuminen vaatii omanlaista tarkkaavaisuutta ja rohkeutta ottaa puheenvuoroja. Työhuoneen vetäjällä voi olla useita tehtäviä hallittavana; seurata keskustelua, kirjata kommentteja ja tarvittaessa jakaa puheenvuoroja. Molempien roolit voivat olla hyvin intensiivisiä, johon vaikuttaa osaltaan rajattu aika, jonka jälkeen työhuone sulkeutuu. Näissä sähköisissä työhuoneissa ovat välillä posket hehkuneet ja kainalot hionneet
Työpajoissa käytyjen keskustelujen avulla ideoimme koulutussisältöä Vuolearning oppimisalustalle, jonka saimme käyttöömme viime kuussa. Parhaillaan suunnittelemme mm. AVH-kuntoutukseen liittyvää materiaalia. Olemme lähettäneet haastattelukutsuja, laatineet kysymyksiä, haastatelleet asiantuntijoita ja tehneet niistä tallenteita. Niistä luomme sitten podcasteja.
Huhtikuussa, pääsiäisen jälkeen, oli hankkeen toinen työpajoja, jossa aiheena oli AVH-kuntoutus. Työpajaan osallistui kolmisenkymmentä AVH-alan ammattilaista eri ammattiryhmistä, eri organisaatioista ja toimijoista. Pienryhmissä keskusteltiin, jaettiin ajatuksia ja ideoita liittyen perinteiseen, teknologia-avusteiseen sekä etä- ja kotikuntoutukseen. Kiitos vielä kaikille osallistujille.
Pienryhmien keskusteluissa tuli esille, että perinteinen AVH-kuntoutus on ja sen tulisi olla moniammatillista, tavoitteellista ja suunnitelmallista kuntoutujan toimintakyvyn arviointia ja sen tukemista arjessa. Haasteiksi koettiin resurssien puute (työaika, raha, pula työntekijöistä), yhteistyön hajanaisuus ja tiedonkulun hitaus sekä kuntouttavan hoitotyön vaillinainen toteutuminen.
Etä- ja kotikuntoutuksen koettiin sopivan hyvin perinteisen kuntoutuksen rinnalle. Kuntoutuksesta tulee niiden avulla tehokkaampaa, mutta se edellyttää toimivia yhteyksiä ja välineitä. Lisäksi kuntoutujalle ja kuntouttajalle on tarjottava apua teknologisten ratkaisujen käyttöön. Kuntoutus nähtiin kytkeytyvän kuntoutujan omaan kodin arkeen, joka koettiin positiivisena asiana.
Teknologia-avusteisessa kuntoutuksessa harjoitteisiin saadaan riittävästi toistoja. Teknologian avulla sekä kuntoutuja että kuntouttaja saavat välitöntä palautetta, miten kuntoutuminen on edistynyt. Palaute voidaan visualisoida käyrien ja kuvien avulla. Robottiteknologia on toki kallista ja harva toimija pystyy tarjoamaan sitä. Oheistuotteena syntyy paljon dataa, jonka tulkinta ja hyödyntäminen eri tahoilla vaatii vielä kehittämistä.
Oleellinen asia kuntoutumisessa on, kuinka motivoida kuntoutujaa. Motivoitumiseen vaikuttaa kuntoutujan ja läheisten aito kohtaaminen ja kuunteleminen, niin että, he kokevat aidosti tulleensa kuulluiksi. Tietenkin onnistumisten kokemukset ja kuntoutumisen eteneminen sekä kannustava palaute motivoivat kuntoutujaa.
Seuraavassa työpajassa toukokuussa aiheena on asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja siinä teemoina ovat:
- Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys
- Asiakkaan kuuleminen ja kohtaaminen
- Välittäminen, empatia, sympatia, eettisyys
- Etäkohtaaminen
Sitä odotellessa nauttikaamme kevään juhlasta Vapusta. Hauskaa vappua!
Täältä pääset lukemaan muut hankeryhmän blogikirjoitukset:
https://www.kuntoutusosaaminen.fi/ajankohtaista