Päiväys: 23.5.2022
Kirjoittaja: Paula Rissanen, lehtori, Savon ammattiopisto
Ihanaa, kun on tullut kevät pitkän talven jälkeen. Luonnon heräämistä on ollut mukava seurata. Narsissit kukkivat, nurmi vihertää ja silmut alkavat aueta. Ulkona ollessa voi kuunnella moniäänistä lintujen laulua. Vesi kimmeltää. Talviturkkikin on heitetty. Luonnon seuraaminen ja luonnossa oleminen rentouttavat kehoa ja mieltä. Se on hyvää vastapainoa työlle. Mieleeni tulee vanha radiomainos: Kesä ja kärpäset, radio suomi soi 😃
Toukokuun aikana olemme jatkaneet koulutuskokonaisuuden ”ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen” rakentamista. Varmistaaksemme, että saamme mahdollisimman laadukkaan materiaalin käyttöömme, päätimme siirtää tämän koulutuskokonaisuuden asiantuntijapilotin toteutettavaksi syksylle, kesälomien jälkeen. Lomien lähellä oleva pilotointi näyttää toisaalta myös vaikuttavan heikentävästi vastausprosenttiin. Opiskelijat ovat pilotoineet kahta ensimmäistä AVH-kokonaisuutta kevään aikana. AVH avokuntoutus osa oli huhtikuussa pilotoitavana asiantuntijoilla ja kiitos teille tärkeästä palautteesta, jota voimme hyödyntää koulutuskokonaisuuden hiomisessa. Palautteessa kiiteltiin monipuolista kokonaisuutta. Esille nousivat: kuntoutujan motivaatio ja osallisuus, etäkuntoutus ja teknologiaratkaisut sekä toimivat podcastit (ammattilaisten haastattelut), tehtävät ja linkit lakeihin ja oppaisiin. Toisaalta ehdotettiin myös teknologiaosuuden tiivistämistä. Informatiivisimpia tekstipätkiä voisi keventää visualisoimalla esim. kuvin ja värein.
Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen on ajankohtainen asia. Väestö ikääntyy ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvavat ja tämä luo taloudellisia haasteita Alalla on vuosia jatkunut henkilökuntapula. Se ilmenee esimerkiksi työtekijöiden kiireenä ja asiakas ei välttämättä tule kohdatuksi ja kuulluksi. Työntekijällä on ristiriitainen olo, koska ei voi vastata asiakkaan tarpeisiin ja aikaan, josta asiakas maksaa. Toiminta sotii eettisiä arvoja ja ohjeita vastaan. Miten tarjota palvelut jatkossa? Miten kartoittaa nykyistä laajemmin ikääntyneiden terveydentila ja toimintakyky, kohdentaa palveluja tarpeen mukaan sekä toteuttaa taloudellisesti kannattavaa arki- ja kotikuntoutusta? Niissä on pohdittavaa uusille hyvinvointialueiden henkilöstöille.
Me kaikki vanhenemme ja normaalin ikääntymisen muutokset näkyvät ja tuntuvat kehossamme eri tavoin. Kehon toimintoihin vaikuttavat myös erilaiset sairaudet. Yli puolella yli 65- vuotiasta on vähintään kaksi sairautta. Sairauksista huolimatta voimme panostaa omaan hyvinvointiimme pitämällä huolta fyysisestä toimintakyvystä liikkumalla ja vahvistamalla erityisesti alaraajojen lihasvoimaa esimerkiksi porraskävelyllä. Hyvät alaraajojen lihakset parantavat tasapainoa ja näin ennaltaehkäisemme kaatumistapaturmia. Liikkuminen vahvistaa myös luustoa. Ruokakin maistuu paremmin fyysisen rasituksen jälkeen. Jaksamme käydä tapaamassa ystäviä ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin esim. päivätansseihin, jotka tukevat psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Hyväkuntoisina voimme asua omassa kodissamme mahdollisimman pitkään ja nauttia elämästämme. Se tukee oman elämän hallintaa ja samalla vahvistaa psyykkistä toimintakykyä.
Ikäihmisten kaatumistapaturmat ovat hyvin tavallisia ja vaativat kallista sairaalahoitoa. Kun ikääntynyt henkilö kaatuu ja saa ns. lonkkamurtuman, korostuu kuntoutuksen näkökulmasta se, miten moniammatillisesti arvioimme ja tuemme henkilön toimintakykyä ja kuntoutumista jo sairaalassa ja jatkohoitopaikassa sekä kotona. Laadittaessa hoito, -palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia kuntoutujan ja hänen omaisensa tulisi olla mukana prosessissa, erityisesti tavoitteiden asettamisessa. Tämä tukee kuntoutujan motivoitumista ja sitoutumista. Lisäksi kuntoutuja tarvitsee paljon rohkaisua, kannustusta ja tukea sekä herkkyyttä sanavalintoihin, kuten haluaisitko kävellä tai kävelläänpäs tuonne. Toinen tärkeä asia on omaisten tukeminen siinä, että antavat kuntoutujalle mahdollisuuden tehdä ja toimia itse.
Ammattilaisten tulisi kärsivällisesti perustella asioita toistuvasti, miksi tulisi toimia tietyllä tavalla ja siten vaikuttaa myös kaatumisenpelkoon.
Kesäkuun lopussa hankeryhmämme osallistuu Kuopiossa järjestettävään kansainväliseen liikuntalääketieteen alan tapahtumaan, Puijo Symposiumiin. Siellä käsitellään neljän päivän ajan liikkumisen ja liikkumattomuuden yhteyksiä kroonisiin sairauksiin, myös ikääntyminen huomioiden.
Aurinkoisia kesäpäiviä teille kaikille toivottaa KUNTOS-hankeryhmä 😃
Lue muut blogikirjoitukset: www.kuntoutusosaaminen.fi/ajankohtaista