Ikääntyvien toimintakyky – itsenäisen elämän kulmakivi

Kirjoittaja: Pirjo Komulainen, ft, FT, tohtoritutkija, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Toimintakyky on moniulotteinen käsite ja sitä voidaan kuvata esimerkiksi toisiinsa kytkeytyvinä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn ulottuvuuksina. Toimintakyvyn ulottuvuudet kytkeytyvät myös terveydentilaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Riittävän hyvä toimintakyky mahdollistaa arjessa selviytymisen itsenäisesti.

Kuten tiedämme, on liian monta esimerkkiä siitä, että iän myötä toimintakyvyn joku tai jotkut osa-alueet ovat alkaneet heikentyä ja ikääntynyt henkilö on vaarassa menettää itsenäisyytensä – henkilö on jopa vaarassa joutua pois omasta kodistaan. Tässä vaiheessa on tärkeää selvittää heikentyneen toimintakykyyn syy ammattilaisten kanssa ja suunnitella tarkoituksenmukaiset toimenpiteet yhdessä ikääntyvän henkilön kanssa. Fyysisen toimintakyvyn osalta se usein tarkoittaa lihasvoimaa, kestävyyskuntoa ja tasapainoa parantavaa liikuntaa. Psyykkisen toimintakyvyn osalta toimenpiteet liittyvät elämänhallinnan sekä psyykkiseen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen. Sosiaalisen toimintakyvyn kannalta tarkasteltuna on tärkeää säilyttää sosiaalinen verkoston, sosiaalinen aktiivisuus ja osallisuuden kokemukset. Kognitiivisen toimintakyvyn kohdalla merkittäviksi lääkkeettömiksi toimenpiteiksi nousevat kaikki edellä mainitut toimenpiteet yhdessä.

Huuhtikuun aikana olemme KUNTOS-hankkeessa pureutuneet Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen –koulutuskokonaisuuden rakentamiseen. Koulutuskokonaisuudessa nostamme esille muun muassa keskeiset ikääntymiseen liittyvät toimintakyvyn muutokset ja toimintakyvyn kokonaisvaltaisen arvioinnin. Kuntoutuksen näkökulmasta nostamme esille kustannustehokkaina ja itsenäistä elämää ylläpitävinä koti- ja arkikuntoutukseen. Tässä koulutuskokonaisuudessa panostamme vahvasti ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen, mikä edellyttää kaikilta toimijoilta kokonaisvaltaista näkemystä ikäihmisten hyvinvoinnista ja siihen kytkeytyvistä tekijöistä. Koulutuskokonaisuus valmistuu asiantuntijoiden pilotoitavaksi toukokuussa.

Toki huhtikuun aikana olemme tehneet hankkeessa paljon, paljon muutakin; jo valmistuneita AVH-koulutuskokonaisuuksia olemme edelleen työstäneet palautteiden perusteella sekä lisäämällä video- ja kuvamateriaalia. AVH-kokonaisuuksista kaksi ensimmäistä on on par’aikaa pilotoitavana opiskelijoilla, ja avokuntoutusosa on pilotoitavana asiantuntijoilla. Lisäksi olemme käynnistäneet jo seuraavan, sydänpotilaan kuntoutusta käsittävän koulutuskokonaisuuden suunnittelun. Rattaat siis pyörivät kaiken aikaa ja hanketyö etenee joustavasti.

Koulutuskokonaisuuksien rakentamisessa keskeinen kulmakivi on tieteelliseen näyttöön perustuvan tiedon käyttö ja jakaminen. Hankeryhmä onkin päättänyt päivittää osaamistaan osallistumalla Kuopiossa kesäkuussa järjestettävään Puijo Symposiumiin, joka on kansainvälinen liikuntalääketieteen alan tapahtuma (www.puijosymposium.org) – Symposiumin sarjassa jo 23. kerran. Puijo Symposiumissa luennoivat alan huippuosaajat ympäri maailmaa ja se on tarkoitettu kaikille liikunta- ja terveysalan ammattilaisille sekä tutkijoille. Symposiumissa käsitellään neljän päivän aikana monesta näkökulmasta sekä liikkumattomuuden että liikunnan yhteyksiä kroonisiin sairauksiin – myös ikääntyminen huomioiden. Symposium tarjoaa myös oivan mahdollisuuden verkostoitumiseen ja henkilökohtaisiin keskusteluihin kansainvälisten osaajien kanssa. Symposiumin järjestää Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos.

Omasta ja koko KUNTOS-hankeryhmän puolesta toivotan jokaiselle valoa ja iloa kevääseen!

Lue muut blogikirjoituksetwww.kuntoutusosaaminen.fi/ajankohtaista